#ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulu (lyh. AMK) on työelämäsuuntautunut korkeakoulu, jonne voidaan hakea lukiosta tai ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vuoden 2016 alussa Suomessa oli 26 ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuvat aktiiviset ja toimivat yhteydet elinkeinoelämään, yritystoimintaan, yrittäjyyteen ja alueelliseen kehittämiseen.
Katso lisää Opintopolku-sivustolta
#cv
Ansioluettelo eli CV (Curriculum Vitae) on tiivistelmä työ- ja koulutustaustasta. Se kertoo rekrytoijalle nopeasti kaiken oleellisen työnhakuun liittyvän tiedon. CV:n pituus on yleensä 1-2 sivua.
#esimies
Esimies on erilaisissa työpaikoissa yleisesti käytetty nimitys henkilölle, jolla on oikeus käyttää työnjohto-oikeutta eli antaa muille työntekijöille ohjeita ja määräyksiä siitä mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät.
#etätyö
Etätyö on työtä, joka tehdään kiinteän toimiston ulkopuolella, esimerkiksi kotoa, etäpisteestä, hotellista tai liikkuvasta toimistosta käsin.
#irtisanominen
Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanominen on mahdollista vain toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten osalta. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on 0,5–6 kk (riippuen työsuhteen kestosta).
#kaksoistutkinto
Kaksoistutkinto tarkoittaa ammatillisen perustutkinnon sekä ylioppilastutkinnon suorittamista rinnakkain. Käytännössä lukion kurssit luetaan hyväksi ammatillisen perustutkinnon yhteisiä opintoja korvaavina. Kaksoistutkintoon tähtäävistä opinnoista käytetään myös nimeä ammattilukio.
Katso lisää Opintopolku-sivustolta
#kesätyö
Kesätyö on usealle nuorelle ensikosketus työelämään. Kirjallinen työsopimus, työhön perehdyttäminen, työaikalain ja työsopimuslain noudattaminen kuuluvat myös kesätyösuhteeseen. Kesätyöläisen tulee noudattaa samoja velvollisuuksia kuin muiden työntekijöiden (esim. poissaolot).
#koeaika
Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia erityisestä koeajasta. Koeajan kuluessa, siis työsuhteen alkamisen jälkeen niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti. Koeajasta on oltava oma ehtonsa työsopimuksessa. Koeaika voidaan yleensä solmia korkeintaan 4 kuukauden mittaiseksi. Lisäksi alle 8kk:n pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa koeajan pituus saa olla enintään puolet työsuhteen kokonaiskestosta.
#10luokka
Perusopetuksen jälkeen voi hakea yhden lukuvuoden kestävään lisäopetukseen, ns. kymppiluokalle. Kymppiluokalla luetaan samoja aineita kuin perusopetuksessa. Lisäksi opintoihin kuuluu työelämään tutustumista ja ammattiin valmentavia opintoja. Kymppiluokalla myös korottaa aikaisempia perusopetuksen arvosanojasi.
Katso lisää Opintopolku-sivustolta
#lepoajat
Lepoajat tarkoittavat vapaa-aikaa, joka työnantajan tulee työntekijälle antaa. Lepoaikoja ovat päivittäiset lepoajat (ruokatauko), vuorokausilepo (työpäivän jälkeinen aika) ja viikoittainen vapaa-aika (pidempi vapaiden jakso, esim. viikonloppu). Työntekijällä tulee olla lepoajalla tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta ja käyttää tauko haluamallaan tavalla. Lepoaikaa ei lueta työaikaan eikä siltä makseta palkkaa, jos työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta.
#määräaikainentyö
Määräaikainen työ on kyseessä silloin, kun työsopimuksessa lukee työn tarkka alkamis- ja loppumisaika. Määräaikaisuutta voidaan jatkaa mutta työn ”ketjuttamiselle” tällä tavalla on asetettu omat rajansa. Lain mukaan työnantajalla pitää olla perusteltu syy miksi hän kutsuu työtä määräaikaiseksi.
#oppisopimus
Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla kursseilla. Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella pääasiassa samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.
Oppisopimuskoulutus tarjoaa lisäksi laajat mahdollisuudet ammatilliseen lisäkoulutukseen. Oppisopimuskoulutus on tutkintoon valmistavassa/johtavassa koulutuksessa kestoltaan yleensä 2-4 vuotta. Oppisopimuskoulutukseen liittyy henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa opiskelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus voidaan ottaa huomioon. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssä oppimisen ajalta sekä taloudellista tukea tietopuolisen opetuksen ajalta.
Katso lisää Opintopolku-sivustolta
#osaaikatyö
Osa-aikatyöksi määritellään alle 30 tuntia viikossa tehtävä työ.
#palkansaajantuloveroaste
Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kuvaa maksettavien tuloverojen osuutta palkasta. Suomessa tämä veroprosentti määräytyy henkilökohtaisen palkan perusteella siten, että suuremmasta palkasta maksetaan enemmän veroa.
#palkkaneuvottelu
Palkkaneuvotteluja tulisi käydä aina, kun on aloittamassa uudessa työpaikassa, vaihtaa tehtäviä tai vastuita tulee lisää tai työnkuva muulla tavoin laajenee. Palkkaneuvotteluja kannattaa käydä vuosittain esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä, erillisessä palkkakeskustelussa tai kun työnkuvan muutokset sitä edellyttävät.
#perehdytys
Perehdytyksen tarkoituksena on tukea uuden työntekijän sisälle pääsyä niin työtehtäviin kuin työpaikkaan. Perehdytyksestä vastaa työnantaja ja monilla työpaikoilla on vakiintuneet perehdytyskäytännöt ja -aineistot. Tärkeää on, ettei työntekijä jää yksin vastuuseen perehdytyksestään, vaan hänelle on nimitettynä yksi tai useampi perehdyttämisestä vastaava henkilö.
#pääsykoe
Pääsykoe on oppilaitoksen järjestämä koe, jolla valitaan uusia opiskelijoita. Pääsykokeiden sisältö ja muoto vaihtelevat oppilaitoksittain ja koulutuslinjoittain.
#päättötodistus
Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoriutuminen kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa arvioidaan hyväksytyksi.
#suosittelija
Suosittelijoita ovat henkilöt, jotka tuntevat hyvin työnhakijan työskentelytavat ja voivat sen perusteella antaa hänestä hyvän arvion. Suosittelijoita miettiessä kannattaa ottaa huomioon, mikä tieto on relevanttia ja hyödyllistä juuri tähän nimenomaiseen työpaikkaan haettaessa. Suosittelija voi olla esimerkiksi entinen työnantaja tai urheilujoukkueen valmentaja. Suosittelijan on hyvä olla henkilö, joka työskentelytapojesi tuntemisen lisäksi pystyy ”myymään sinut”, eli välittämään mielipiteensä vakuuttavasti, uuteen työpaikkaan. Suosittelijoita ja suosituksia voi käyttää työhakemuksessa ainoastaan, mikäli suosittelijat ovat lupautuneet toimimaan suosittelijoina. Työhakemuksen suosittelijoiden lukumäärän ohjenuora on, että kaksi suosittelijaa riittää.
#toisenasteenkoulutus
Perusopetuksen oppimäärälle rakentuvan toisen asteen koulutuksen muotoja ovat lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Yleissivistävä lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua kahdeksalta eri koulutusalalta yli sataan ammattiin.
Katso lisää Opintopolku-sivustolta
#tulosneuvottelu
Tulosneuvotteluissa työnantaja ja työntekijät sopivat yhdessä yhteisistä tavoitteista. Samalla jaetaan palautetta aiemmin asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
#työehtosopimus
Työehtosopimus eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan.
#työhaastattelu
Työhaastattelussa yksi tai useampi työnantajan edustaja haastattelee työhakemuksen ja cv:n perusteella parhaakseen katsomat hakijat. Työhaastattelussa selvitetään muun muassa työnhakijan kokemusta, motivaatiota ja sitoutumista avoinna olevaan työtehtävän sekä hakijan työskentelytapoja ja yhteistyötaitoja. Myös hakijalla on tässä vaiheessa mahdollisuus arvioida, onko työpaikka ja työtehtävä sellainen, missä haluaisi työskennellä.
#työharjoittelu
Työharjoittelu voi olla pakollinen tai vapaaehtoinen osa opiskelijan opetussuunnitelmaa. Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää työelämään ja syventää oppilaan ammattitaitoa. Työharjoittelu voi olla palkallista tai palkatonta.
#työtodistus
Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä työtodistus. Työnantajalla ei siis ole velvollisuutta itse tarjota työtodistusta, ellei työntekijä sellaista pyydä. Työntekijä saa itse päättää, haluaako hän todistukseen merkinnät vain työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta vai lisäksi myös tiedot työsuhteen päättymissyystä sekä arvion työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työntekijä voi pyytää työtodistusta 10 vuoden ajan työsuhteen päättymisestä lukien. Arviolauselman sisältävää todistusta on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
#urasuunnittelu
Urasuunnittelu on tietoista ja tavoitteellista toimintaa, jonka lähtökohtana olet sinä ja tulevaisuudentoiveesi. Urasuunnittelua ei pidä ymmärtää kapeasti pelkkänä opintoihin liittyvänä suunnitteluna, vaan koko työelämän kestävänä prosessina ja asenteena. Tulevaisuuden asiantuntijatehtäviin harjaantuminen ja oman uran suunnittelu vaatii pysähtymistä, keskittymistä ja ajatustyötä: Mihin olen menossa?
Mikä minua kiinnostaa? Mitä osaan? Mikä on minulle tärkeää? Millaisiin työtehtäviin haluan sijoittua valmistuttuani? Mitä mahdollisuuksia minulla on? Miten toteutan suunnitelmani?
#valma
Valma on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ja se sopii henkilöille, jotka eivät vielä peruskoulun jälkeen tiedä mitä tekisivät, jotka haluavat parantaa peruskoulun todistusta, tai jotka kaipaavat lisää tietoa jatko-opintomahdollisuuksista. Koulutuksen alussa tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa tarkennetaan, mitä opintoja suoritetaan ja miten. Koulutuksen aikana harjoitellaan hakeutumista ammatillisiin perustutkintoihin ja saadaan tukea ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Koulutus on yleensä opiskelijalle maksutonta.
Katso lisää Opintopolku-sivustolta
#vuorotyö
Vuorotyö on työaikamuoto, jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Yleisimmät vuorotyömuodot ovat kaksi- ja kolmivuorotyö, joista kolmivuorotyöhön liittyy yleensä yötyötä. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.
#yhteishaku
Yhteishaussa voi hakea eri koulutuksiin yhdellä hakulomakkeella. Yhteishaut ovat vuosittain syys-lokakuussa sekä helmi-maaliskuussa. Syksyisin järjestetään korkeakoulujen yhteishaku. Syksyn yhteishauissa on yleensä tarjolla vähemmän koulutusaloja ja opiskelupaikkoja kuin kevään haussa. Keväisin järjestetään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku sekä korkeakoulujen yhteishaku.
Katso lisää Opintopolku-sivustolta
#yliopisto
Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä tai taiteellista opetusta antava laitos. Yliopistossa voi suorittaa kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Suomessa on tällä hetkellä 15 yliopistoa.
Katso lisää Opintopolku-sivustolta
#yötyö
Yötyö on sellaista työtä, jota tehdään yöllä, pääsääntöisesti kello 23:n ja 6:n välisenä aikana.