Kuulostaa uskomattomalta, että vuoden 2016 Suomessa on käytännössä lukutaidottomia nuoria, mutta totta se on. PISA-tutkimukset osoittavat, että erityisesti suomalaisnuorten lukutaito ja matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen ovat heikentyneet merkittävästi.
Vielä 2000-luvun alkuvuosina suomalaisen perusopetuksen oppimistulokset olivat huippuluokkaa. Olemme yhä parhaiten menestyneiden maiden joukossa, mutta kehityksen suunta on huolestuttava. PISA-tulosten kääntyminen laskuun on tapahtunut yllättävän nopeasti, kuvaa Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi, joka on tutkinut PISA-tuloksia niin kauan kuin niitä on mitattu, eli vuodesta 1998 lähtien.
”Erityisen myönteisiä oppimistulokset olivat vuonna 2006, minkä jälkeen keskimääräinen suoritustaso on selvästi laskenut. Vuonna 2012 oppilaat olivat osaamisessa noin puoli kouluvuotta jäljessä siitä tasosta, jonka oppilaat saavuttivat vuonna 2006”, Välijärvi sanoo.
Heikosti pärjäävien tulevaisuuden ennuste on huono
Jos koulussa menestyy heikosti, vaikuttaa se nuoren itsetuntoon heti. Suomessa heikon koulumenestyksen ja huonon itsetunnon yhteys on muita maita selvempi. Heikot perustaidot ovat lisäksi yhteydessä toisen asteen opintojen keskeyttämiseen ja tätä kautta syrjäytymiseen.
Erityisen huolissaan Välijärvi on Itä- ja Pohjois-Suomen pojista: heidän koulumenestyksensä on mennyt alaspäin kaikkein voimakkaimmin. Näillä alueilla nuorten elämänpiiri ja näkymä tulevaisuudesta on Välijärven mukaan muuttunut radikaalisti viimeisen viidentoista vuoden aikana.
Vielä 2000-luvun alussa itäsuomalaiset pojat pärjäsivät poikkeuksellisen hyvin matematiikassa. Nyt tässä perinteisesti poikien leipälajiksi mielletyssä aineessa pojat ovat valtakunnallisesti samalla tasolla kuin tytöt.
Oppilaiden prosentuaalinen jakautuminen matematiikan suoritustasolle PISA-tutkimuksissa vuonna 2012. Taso kuusi kuvaa korkeinta suoritustasoa eli parhaiten suoriutuneita ja taso yksi heikoiten suoriutuneita.
”Heikko lukutaito vaikuttaa matematiikan ja luonnontieteiden oppimiseen. Lukutaitoa pitää kehittää koulun ulkopuolellakin. Nuoret viettävät tänä päivänä yhä enemmän aikaa sellaisten harrastusten parissa, jotka eivät sinänsä ole huonoja, mutta eivät edistä lukutaitoa. Monet teknologiat esimerkiksi ovat tällaisia”, sanoo Välijärvi.
Hänen mukaansa kouluissa on osin epäonnistuttu teknologian tuomisessa päivittäiseen pedagogiseen arkeen. Teknologia itsessään ei ole pahasta, sitä on vain osattava hyödyntää oikein.
Nuoret edellä
Oma linja -hanke pyrkii osaltaan taklaamaan PISA-tulosten heikkenemisen taustalla olevia ongelmia. Lähtökohtana on mennä nuoret edellä: mitä he ajattelevat, mitä he haluavat ja miten he maailman hahmottavat? Miten nuoria voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla auttaa oikeaan suuntaan heidän omista lähtökohdistaan käsin? Uusi opetussuunnitelma ottaa myös askelia suuntaan, jossa nuori on keskiössä.
”Sellaista toimintaa, jolla yritetään päästä entistä enemmän nuorten tasolle, tarvitaan nyt. Nuoria ei voi pakottaa. Pysyviä tuloksia saadaan vain silloin, kun nuoret itse ymmärtävät asioiden arvon ja merkityksen. Tässä tapauksessa koulun ja oppimisen merkityksen”, Välijärvi päättää.