Suomea pidetään tasa-arvoisena maana, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet koulutukseen. Tutkimusten valossa näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Eri alueiden välillä voi olla merkittäviä eroja oppimistuloksissa.
Oppimistulokset ovat PISA-aineiston perusteella koko maahan verrattuna heikompia esimerkiksi Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Länsi-Uusimaan länsiosassa ja pääkaupunkiseudun itäosassa. Näillä alueilla PISA-vertailun pisteytyksen perusteella heikkojen osaajien osuus esimerkiksi luonnontieteissä saattaa olla jopa viidennes kaikista oppilaista. Vastaavasti hyvien osaajien osuus useimmilla näistä alueista on alhaisempi kuin laajoilla alueilla muualla Suomessa.
PISA-aineistoon pohjautuva kartta luonnontieteiden osaamistasosta alueittain Suomessa. PISA-aineistossa ei ole havaintokouluja Pohjois- ja aivan itäisimmässä Suomessa, joten nämä alueet on rajattu kartasta pois. Heikoin osaamistaso näkyy kartassa tummansinisellä.
Koululaisten oppimistuloksiin vaikuttavat monet tekijät. Yksi näistä on oppilaan sosioekonominen tausta. Selittävien tekijöiden etsiminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Mielenkiintoista on, että samankaltainen sosioekonominen tausta, tai muut taustatekijät, voivat vaikuttaa eri tavoin eri puolilla Suomea. Tämän on havainnut tutkija Jouni Vettenranta PISA-aineistoihin perustuvissa tutkimuksissaan.
”Joillain alueilla tietyllä taustaselittäjällä, esimerkiksi perheen varallisuudella, on suuri merkitys lapsen koulumenestykseen. Jollain toisella alueella varallisuudella ei juurikaan voida selittää lapsen koulumenestystä. Sosioekonominen tausta ei suoraan näytä selittävän alueellisia eroja oppimistuloksissa”, Vettenranta kuvaa.
Yksilölliset ja alueelliset erityispiirteet huomioitava
Selitystä esimerkiksi Pohjanmaan heikompaan menestykseen kansallisessa vertailussa voi Vettenrannan mukaan vain arvailla. PISA-tutkimuksissa selkeää selitystä alueellisiin eroihin ei ole löytynyt.
“Syyt huonompaan menestykseen voivat liittyä esimerkiksi oppimisvaikeuksiin suhtautumiseen tai yleisemmin eroihin motivaatiossa ja asenteissa”, hän sanoo.
Vettenranta huomauttaa, että Suomessa kaikilla on edelleen periaatteessa tasavertainen mahdollisuus käydä koulua.
”Muut olosuhteet, kuten perhetilanne, voivat sitten aiheuttaa sen, että lapset ja nuoret eivät lopulta olekaan tasa-arvoisessa asemassa.”
Vettenrannan mukaan on tärkeää tunnistaa se, että eri alueilla saatetaan kaivata erilaisia korjaavia toimenpiteitä oppimistulosten parantamiseksi ja oppimisesteiden pienentämiseksi. Mikä toimii Pohjanmaalla ei välttämättä toimi Itä-Suomessa. Siksi alueiden erityispiirteitä on tärkeää yhä tutkia.
”Sen lisäksi jokainen oppilas on yksilö, jolla on yksilöllinen tapa reagoida ja oppia. Kun koulutusta suunnitellaan ja kehitetään, täytyy siis huomioida sekä yksittäisten oppilaiden erityispiirteet että kunkin paikkakunnan tai alueen paikalliset olosuhteet”, Vettenranta sanoo.
Artikkeli perustuu Jouni Vettenrannan Koulutuksellinen tasa-arvo Suomessa -raporttiin (2015). PISA-tutkimukset ovat tärkeä osa Oma linja -hanketta. Niiden pohjalta saatuja tuloksia hyödynnetään osana hanketta.