Motivaatio matematiikan oppimiseen vaikuttaa positiivisesti oppimistuloksiin ainoastaan oppilailla, joilla ei ole maahanmuuttajataustaa, ilmenee viimeisimmästä PISA-aineistosta tehdystä tutkimuksesta. Ei-maahanmuuttajataustaisten suomalaisnuorten lähtökohdat elämään ovat niin hyvät, että he pärjäävät koulussa hyvin, vaikka motivaatio olisikin matala.
Suomalainen tutkijaryhmä tutki viimeisimmän (2012) PISA-aineiston pohjalta eroja maahanmuuttajataustaisten ja ei-maahanmuuttajataustaisten suomalaiskoululaisten oppimistuloksissa. Yksi PISA-tutkimuksissa mitattava kohde on matematiikan osaaminen.
Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten tulokset matematiikassa jäävät selvästi alle OECD-maiden keskiarvon. Lisäksi ne ovat merkittävästi huonompia kuin keskimäärin ei-maahanmuuttajataustaisten oppilaiden.
”Huomattavaa on, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden motivaatio matematiikan opiskeluun on selvästi korkeampi kuin heillä, jolla maahanmuuttajataustaa ei ole. Motivaatiolla ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkitystä nuorten matematiikassa menestymiseen”, kertoo tutkija Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa PISA-aineisto ei kerro sitä, miksi motivaatiolla on vähäinen tai hyvin pieni vaikutus maahanmuuttajataustaisten nuorten matematiikan osaamisen tasoon. Hän uskoo syiden löytyvän niin sanotuista väliin tulevista tekijöistä. Niitä voivat olla esimerkiksi oppilaan osaaminen koulun kielessä, kulttuurien läheisyys tai matematiikan lähtötaso.
Oma äidinkieli on avainasemassa
Käytännössä usein voi olla niin, että maahanmuuttajataustaisen oppilaan hinku oppia matematiikkaa on valtava, mutta hän ei silti pääse yhtä hyviin tuloksiin kuin ei-maahanmuuttajataustainen koulukaverinsa. Itse asiassa suomalaislasten ja -nuorten oppimismotivaatio voi olla hyvinkin alhainen, mutta he pärjäävät silti hyvin. Tämä voisi selittyä esimerkiksi heidän hyvillä lähtökohdillaan elämään ja sillä, että he saavat opiskella ensimmäisellä äidinkielellään. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla yksi tärkeä avain hyvään osaamiseen on nuoren oman äidinkielen sekä koulukielen osaaminen.
”Nuoren oman äidinkielen oppimisen tukeminen on tärkeää. Oman äidinkielen osaaminen vaikuttaa myös siihen, miten lapsi oppii muita kieliä”, Harju-Luukkainen sanoo. Hän muistuttaa, että jokaisella nuorella on oma tausta ja tarve juuri hänelle suunniteltuun opetukseen.
Tärkeää on muistaa myös, että maahanmuuttajia ei voi kohdella yhtenä ryhmänä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret puhuvat monia eri kieliä, edustavat eri kulttuureita, arvoja ja asenteita. Jokaisella on myös oma henkilöhistoriansa ja perhetilanteensa, tutkijoiden Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen –raportissa todetaan.
Koulun täytyy tukea
Jo vuonna 2012 oli nähtävissä, että muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä on lisääntynyt. Siitä tahti on vain kiihtynyt. Siksi on tärkeää selvittää, kuinka koulu onnistuu tukemaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita Suomessa. Heiltä Suomi saa tärkeää kulttuurista ja kielellistä pääomaa, jota ei ole syytä hukata.
On hälyyttävää, että oppilaiden motivaatio ei riitä tuottamaan hyviä oppimistuloksia. Pitkässä juoksussa motivaation voi odottaa laskevan.
”Jokainen meistä voi miettiä, miltä omalle motivaatiolle tapahtuu, jos ei korkeasta motivaatiosta huolimatta yllä asetettuun tavoitteeseen. Tärkeää on siis pohtia, kuinka kaikkien nuorten kohdalla motivaatiota koulua ja oppimista kohtaan saataisiin ylläpidettyä parhaalla mahdollisella tavalla”, Harju-Luukkainen päättää.
Seuraava PISA-tutkimus ilmestyy loppuvuodesta 2016. Sitä käytetään osana Oma linja -tutkimusta. Oma linja -hanke etsii keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, ja siinä tärkeässä roolissa on nuorten koulumenestyksen tukeminen.