Miltä näyttää koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo? Millaisia ovat maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserot? Entä miten sivistyksellinen yhdenvertaisuus toteutuu perusopetuksessa? Miten niin sanottu positiivisen diskriminaation määräraha vaikuttaa Helsingin kouluissa?
Tiivistimme Oma linja -hankkeen tutkijoiden uusimmat tutkimustulokset.
Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ei ole parantunut viimeisen 30 vuoden aikana
Viime aikoina on käyty paljon keskustelua koulutuksen eriarvoistumisesta. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaan korkeakoulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo on parantunut sotien jälkeisestä ajasta aina 1980-luvun alussa syntyneisiin ikäluokkiin asti.
Jyväskylän yliopiston tutkija Hannu Karhunen ja professori Roope Uusitalo julkaisivat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä artikkelin, jonka mukaan aikaisemman kirjallisuuden havainnot ovat virheellisiä. Näin siksi, että kirjallisuuden havaitsema muutos kuvaa mahdollisuuksien tasa-arvon muutosten sijaan yleistä koulutustason kasvua. Niin sanottuihin vetosuhteisiin perustuva tarkastelu johtaa vääriin johtopäätöksiin, mikäli perusryhmänä käytetty ryhmä muuttuu yli ajan.
Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus tasa-arvon kehityksestä pohjautuu järjestyskorrelaatioihin perustuvaan lähestymistapaan. Tämä lähestymistapa luo varsin erilaisen kuvan koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon kehityksestä Suomessa. Vallitseva käsitys siitä, että mahdollisuuksien tasa-arvo parani aina 1980-luvun alkuun saakka, on ollut siis virheellinen ja voi näin johtaa vääriin johtopäätöksiin.
Lue lisää:
Karhunen & Uusitalo: 50 vuotta koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa. Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017):3
Osa helsinkiläiskouluista saa syrjäytymisen ehkäisemiseen positiivisen diskriminaation määrärahaa, ja se toimii
Mikko Sillimanin VATTille tekemästä tutkimuksesta selviää, että Helsingin kaupungin peruskouluille kohdentama tukirahoitus lisää selvästi oppilaiden hakeutumista toisen asteen koulutukseen. Toisen asteen koulutukseen hakeutuminen on tärkeää, sillä se ehkäisee tehokkaasti koulu- ja työelämän ulkopuolelle jäämistä. Tuki osoittautui erityisen tehokkaaksi kantasuomalaisten poikien ja maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kohdalla.
Positiivisen diskriminaation rahoituksella tarkoitetaan Helsingissä kaupungin kouluille jakamaa määrärahaa, jonka jakoon vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella. Tutkimuksen kohteena olleissa helsinkiläiskouluissa positiivisen diskriminaation rahoitusta käytetään eniten koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Tutkimus pohjautuu Oma linja -tutkijoiden ohjaamaan opinnäytetyöhön.
Lue lisää:
Silliman: Targeted Funding, Immigrant Background, and Educational Outcomes: Evidence from Helsinki’s “Positive Discrimination” Policy. VATT Working Papers 91.
VATTin tiedote
Kantaväestön oppilaat hyötyvät taustastaan maahanmuuttajia paremmin
Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Tanja Kirjavainen ja Jyväskylän yliopiston tutkija Jonna Pulkkinen selvittivät Kasvatus-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa muun muassa, hyötyvätkö maahanmuuttajataustaiset oppilaat taustatekijöistään samalla tavalla kuin kantaväestön oppilaat. Heidän tuloksensa osoittivat, että PISA 2012 -tutkimuksissa maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestön oppilaiden osaamista heikompaa koko osaamisjakaumassa.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ero kantaväestöön pieneni selvästi sitä mukaa, kun oppilaiden osaamisen taso kasvoi. Nämä osaamiserot selittyivät lähes kokonaan oppilaan taustatekijöillä. Sen sijaan toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ero kantaväestöön oli lähes samanlainen riippumatta siitä, mikä oppilaan osaamistaso oli. Tutkijoiden mukaan perusopetus näyttäisi siis tukevan melko hyvin etenkin heikoimmin menestyviä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaita, mutta toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden oppimista ei kyetä tukemaan samalla tavalla.
Lue lisää:
Kirjavainen & Pulkkinen: Takaako samanlainen tausta samanlaisen osaamisen? Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserot PISA 2012 -tutkimuksessa. Kasvatus 3/2017.
Miten sivistyksellinen yhdenvertaisuus toteutuu maahanmuuttajilla verrattuna kantaväestöön?
Kasvatus-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kantaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sivistyksellinen yhdenvertaisuus ei toteudu arvosanojen eikä myöskään yhteiskuntaopin osaamistason suhteen. Toisaalta maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat osaamistasoltaan yhtä heterogeeninen ryhmä kuin kantaväestöön kuuluvat oppilaat. Tutkimus vahvisti myös aiempaa käsitystä siitä, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat saaneet osaamiseensa nähden parempia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluvat oppilaat.
Tutkimuksen takana ovat Helsingin yliopiston tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Juhani Rautopuro ja yliopistonopettaja Johanna Saario ja tutkimus tehtiin vertaamalla kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhteiskuntaopin arvosanoja heidän osoittamaansa osaamiseen.
Lue lisää:
Ouakrim-Soivio & Rautopuro & Saario: Yhdenvertaisuutta vai armopaloja? Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen perusopetuksessa. Kasvatus 3/2017.