Kuva: Finna / Väinö Kannisto
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 8.5. toimittaja Marjukka Liiten kirjoittaa, kuinka huoli lukiokoulutuksen suosion hiipumisesta on ylimitoitettu. Jutussa esitetyt luvut lukiokoulutuksen suosiosta ovat virheellisiä. Oma linjan tutkija Hannu Karhunen kertoo, miksi.
Pyynnöstä ja sähköpostikeskustelusta huolimatta Helsingin Sanomat ei julkaissut Hannu Karhusen vastinetta pääkirjoitukselle. Julkaisemme vastineen nyt.
Hannu Karhunen: Tarvitaan parempaa keskustelua koulutuksesta
Toimittaja Marjukka Liiten (HS Merkintöjä 8.5.2017) nosti esiin huolen lukiokoulutuksen suosion kehityksestä. Hänen mukaansa aihetta huoleen ei ole, koska peruskoulun päättäneistä nuorista hakeutui tänä vuonna 57 prosenttia lukioon ja 43 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.
Liitenin luvut ovat virheellisiä. Perusasteen päättäneistä jatkoi suoraan lukioon noin 55 prosenttia vuonna 2003, mutta sen jälkeen osuus putosi alle puoleen. Parina viime vuonna lukion suosio on kokenut lievää nousua, mutta oli vuonna 2015 yhä vain 52,5 prosenttia, selvästi alle vuosituhannen alun tason. On mielenkiintoista ajatella, miltä Suomi näyttäisi nyt, jos lukioon menevien osuus olisi säilynyt edes vuoden 2003 tasolla. Tällöin nuoria ylioppilaita olisi lähes 30 000 henkilöä nykyistä enemmän.
Liitenkin kiinnittää huomiota siihen, että ylioppilailla on vaikeuksia sijoittua korkeakouluihin. Ongelma ei kuitenkaan ole nuorissa, jotka onnistuvat saavuttamaan työlään ylioppilastutkinnon, vaan itse korkeakoulujärjestelmässä, joka ei pysty vastaamaan nuorten kasvaviin koulutustarpeisiin. Korkea-asteen koulutuksen aloituspaikkamäärä nousi viimeksi merkittävästi – lähes 20 000 aloituspaikalla –1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Vuoden 1994 jälkeen aloituspaikkojen tasossa ei ole tapahtunut olennaista muutosta.
Tämän seurauksena korkeakoulutukseen osallistuminen ja koulutettujen osuus ovat Suomessa kääntyneet laskuun. Kansainvälisesti yleinen strategia on sopeutua työmarkkinoiden kasvavaan osaamistarpeeseen nostamalla väestön koulutustasoa. Tämä tapahtuu nostamalla korkeakoulutettujen osuutta väestössä. Koulutustason laskeva suunta Suomessa onkin hyvin poikkeuksellinen ilmiö ja on johtanut siihen, että koulutustasomme on nuorten osalta jo kehittyneiden maiden keskitasolla, vaikka se oli vielä kaksi vuosikymmentä sitten maailman kärjessä.
Tutkijatohtori Hannu Karhunen,
Jyväskylän yliopisto
Helsingin Sanomat kirjoitti aiemmin lukiokirjoituksen suosion hiipumisesta täällä.
