Tutkijan suusta

Koulun keskeyttäminen ei kannata

Syrjäytymisen ehkäisemisen mestarikurssilla puhunut Hannu Karhunen Jyväskylän yliopistosta muistutti, että koulutuksella voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Silti vuonna 2013 peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oli noin 7 800 Suomessa syntynyttä 25-vuotiasta.

Suomessa lähes jokainen peruskoulunsa päättänyt aloittaa toisen asteen koulutuksessa. Silti moni jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tämä johtuu siitä, että nuoret keskeyttävät opintonsa.

”Ammatillinen koulutus keskeytetään lukiokoulutusta huomattavasti useammin. Viimeisimpien tilastojen mukaan tytöt ja pojat keskeyttävät ammatillisen koulutuksen lähes yhtä usein, mutta pojat keskeyttävät lukion tyttöjä useammin”, Karhunen sanoo.

Keskeyttäneille tyypillistä on, että he aloittavat toisen asteen koulutuksessa vuoden muita myöhemmin, ovat maahanmuuttajataustaisia tai heillä on vaikea perhetausta. Tutkinnon saaminen olisi heille erityisen tärkeää.

”Mitä korkeammin on koulutettu, sitä todennäköisemmin selviää elämän alamäistä kuten työttömyydestä. Tämän lisäksi lukiokoulutus on todennäköisin väylä korkeakouluun ja  yliopistotutkinnon suorittanut ansaitsee työuransa aikana keskimäärin noin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin peruskoulusta tai ammattikoulusta valmistunut”, Karhunen sanoo.

Miten koulun keskeyttäminen vaikuttaa nuoren elämään?

Karhusen tutkimuksessa koulunsa keskeyttäneeksi katsotaan nuori, joka ei ole suorittanut tutkintoa viidessä vuodessa opintojen aloittamisesta. Syyt keskeyttämiselle vaihtelevat. Yksi mahdollinen selitys on, että nuori ei ymmärrä, kuinka kauaskantoiset vaikutukset koulutusvalinnoilla on.

”Ammatillisen koulutuksen keskeyttäjällä on 6–8 prosenttia suurempi todennäköisyys olla kokonaan työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella seitsemän vuoden päästä opintojen aloittamisesta kuin niillä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon. Lisäksi keskeyttäjillä on keskimäärin noin 30 prosenttia alhaisemmat vuosiansiot”, Karhunen kertoo.

Myös lukion keskeyttämisellä on seurauksensa. Lukion keskeyttäneillä on noin 7–9 prosenttia suurempi todennäköisyys olla työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella seitsemän vuotta lukion aloittamisesta. Miehillä lukion keskeyttäminen vaikuttaa tuloihin positiivisesti ja naisilla negatiivisesti. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että vain lukiokoulutuksen varassa olevat tienaavat verrattain vähän.

Miten nuoret saadaan pysymään koulussa?

Pikaisella vilkaisulla tilastot näyttäisivät, että köyhän perheen lapsi keskeyttää koulun rikkaan perheen lasta todennäköisemmin. Näyttäisi myös siltä, että ero keskeyttämistodennäköisyydessä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asia on kuitenkin monisyisempi. Ero rikkaiden ja köyhien perheiden nuorten keskeyttämisten välillä ei ole kasvanut, mikäli tarkastelussa otetaan huomioon esimerkiksi nuoren arvosanamenestys peruskoulussa ja maahanmuuttajatausta.

Siksi ongelmiin pitää tarttua jo ennen toista astetta eli hyvissä ajoin peruskoulussa.

”Nuoren keskeyttämispäätöksen taustalla on monia eri tekijöitä. On ehdottoman tärkeää tehdä nuorille selväksi, että koulutus kannattaa. Päätöstä opintojen keskeyttämisestä ei tulisi tehdä heppoisesti, sillä tutkimustulosteni mukaan työmarkkinoilla on hyvin vaikea pärjätä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa”, Karhunen sanoo.

Hannu Karhunen
Jyväskylän yliopisto