Ajankohtaista

Usein kysytyt kysymykset yhteishausta

Kevään yhteishaku syksyllä 2017 alkavaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on käynnissä 21.2.–14.3.2017.

Oma Linja -hankkeen projektitutkija Jonna Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin yhteishausta.

1. Mitä eroja ammatilliseen koulutukseen ja lukioon hakemisessa on Suomessa?

“Yli 60 prosenttia kaikista tytöistä hakee ensisijaisesti lukioon kun taas pojista 55 prosenttia hakee ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Uusimaa ja erityisesti pääkaupunkiseutu ovat poikkeuksia verrattuna muuhun maahan: lukioon haetaan enemmän. Kun koko maassa yli puolet pojista hakee ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, pääkaupunkiseudulla yli 60 prosenttia pojista hakee ensisijaisesti lukioon.”

2. Minkälaisia syitä erojen taustalla on?

“Nuorten toisen asteen koulutuksen valintaan vaikuttaa vanhempien koulutus ja sosioekonominen asema. Pääkaupunkiseudulla väestö on keskimäärin koulutetumpaa kuin muualla maassa. Lisäksi pääkaupunkiseudulla lukiotarjonta on laajempi kuin muualla. Esimerkiksi erikoislukioita on enemmän.”

3. Minkälaisia eroja on siinä, mille ammatillisen koulutuksen alalle haetaan?

“Koulutusaloissa on edelleen sukupuolittuneita eroja. Ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneista pojista yli puolet hakee tekniikan ja liikenteen aloille. Tytöillä taas suosituin koulutusala on sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jonne hakee vajaa puolet tytöistä.”

4. Miten päättötodistuksen arvosanat vaikuttavat toisen asteen koulutushakuun?

“Lukioon hakevilla on koko maassa yleensä selvästi parempi päättötodistuksen keskiarvo kuin ammatilliseen koulutukseen hakevilla. Lukioon hakevilla keskiarvo on noin 8,5, kun taas ammatilliseen hakevilla se on keskimäärin 7. ”

5. Kuinka suuri osa nuorista jättää opinnot peruskoulun jälkeen?

“Tilastokeskuksen mukaan noin kuusi prosenttia nuorista ei jatka toisen asteentutkintoon johtavaan koulutukseen heti peruskoulun 9. luokan jälkeen. Vuonna 2014 noin 1,5 prosenttia perusopetuksen päättäneistä ei hakenut lainkaantoisen asteen koulutukseen. Heistä yli puolet on poikia. Nuoret kuitenkin voivat jatkaa toisen asteen koulutukseen myöhemmin. Lukio- tai ammattikoulupaikan saaneista paikan jättää vastaanottamatta hyvin harva, reilusti alle prosentti.”

Jonna Pulkkinen
Projektitutkija